Vuoden nousijat ja laskijat

Pörssivuosi 2018 on nyt ohi, joten on aika tarkastella yhtiöiden koko vuoden kurssikehitystä. Tässä listauksessa ovat mukana Helsingin pörssin päälistan yhtiöt, jotka ovat olleet listattuna vähintään vuoden ajan.

Helsingin pörssin yleisindeksi jäi tänä vuonna 8,0% miinukselle. Tarkastelemistani 136:sta päälistan osakkeista 92kpl, eli 68% laski tätä enemmän. Näin ollen vain 44 osaketta suoriutui indeksiä paremmin. Keskimääräinen kurssimuutos oli -16,9%.

Hyvän tuoton saaminen osakepoiminnoilla oli vuonna 2018 erityisen haastavaa. Yli 20% nousseita yhtiöitä oli vain 11kpl, ja yli 10% nousseitakin vain 15kpl. Ylipäätään plussan puolella oli ainoastaan 30 osaketta, eli vain 22% päälistan osakkeista.

Sen sijaan rankasti laskeneita osakkeita löytyy todella paljon. Yli 50% laskussa oli 16 osaketta, yli -40% 26kpl, yli -30% 43kpl, yli -20% 68kpl! Osakepoimijalle on siis melko varmasti sattunut salkkuun rumasti pakkaselle menneitä yhtiöitä.

Eniten nousseiden osakkeiden joukossa on muutamia ostotarjouksen saaneita yhtiöitä (Pöyry, Amer Sports, Kotipizza), sekä tulostaan reippaasti parantaneita tai tulevaisuuden kannalta merkittäviä tilauksia saaneita firmoja.

Kokoluokaltaan parhaiten menestyneet yhtiöt jakautuvat aivan laidasta laitaan. Mukana on niin small cap sekä mid cap -firmoja, kuin myös pörssin suurimpia OMXH25 -yhtiöitä.

Eniten laskeneiden kärjestä löytyy yhtiöitä laajasti eri toimialoilta, kuten elektroniikkateollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, rakennusala, it-palvelut, huonekalut ja mobiilipelit. Osalla on toimialaan yleisesti liittyvää syklisyyttä tai muita haasteita, ja osa kärsii yhtiön sisäisistä ongelmista.


Advertisement

Kuinka analyytikot pärjäsivät 2018?

Vuoden alussa julkaisin analyytikoiden konsensusennustuksiin perustuvat taulukot osakkeista, joita kannattaa ostaa tai myydä. Katsotaan kuinka suosituksia seuraamalla menestyi.

Ostolistalla oli 27 osaketta, joissa analyytikot näkivät yli 15% nousuvaraa.

Näistä ainoastaan 6 osaketta on ylipäätään plussan puolella, ja vain 4 on ylittänyt 15% nousun. Vain 2 yhtiötä ylsi analyytikoiden tavoitehintaan asti!

Parhaiten suosituksista menestyivät:

  • QT Group (+54%)
  • Bittium (+38%)
  • Nokia (+29%)
  • Digia (+17%)
  • Etteplan (+5%)
  • Suomen Hoivatilat (+3%)

Vuosi on toki ollut osakesijoittajille haasteellinen. Yleisindeksi on painunut 8% miinukselle. Katsotaanpa mitkä näistä poiminnoista vajosivat sitä enemmän:

  • Rapala (-10%)
  • Caverion (-15%)
  • YIT (-16%)
  • Teleste (-20%)
  • Cramo (-25%)
  • Oriola (-27%)
  • Pihlajalinna (-31%)
  • Konecranes (-31%)
  • Ramirent (-33%)
  • SSAB (-33%)
  • Verkkokauppa (-42%)
  • Stockmann (-57%)
  • Outokumpu (-58%)
  • Innofactor (-61%)
  • Robit (-75%)

27 poiminnasta siis suurin osa (15kpl) hävisi indeksille. Osa kuului jopa vuoden pahimpiin romahtajiin.

Entäpä negatiivisen suosituksen saaneet?

Tältä listalta ainoastaan Neste (+26%) ylitti odotukset. Muut ovat vuoden alusta reippaasti miinuksella:

  • Basware (-23%)
  • Raute (-23%)
  • Vaisala (-25%)
  • Fiskars (-38%)
  • Finnair (-45%)
  • HKScan (-58%)
  • Outotec (-59%)

Negatiiviset suositukset onnistuivat siis positiivisia paremmin. Toistaalta tänä vuonna moni yhtiö on laskenut näitä listalla olevia enemmän.

Tässä postauksessa on tarkasteltu vain pintapuolisesti analyytikoiden antamia suosituksia, ja joidenkin yhtiöiden kurssikehitystä. Tästä ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä ennusteet antaneiden analyytikoiden pätevyydestä.

Sijoittajan kannattaa perehtyä syvällisesti epäonnistuneisiin suosituksiin johtaneisiin syihin, kuten yhtiöiden antamaan ohjeistukseen, ja tapahtumiin kurssikehityksen taustalla.

Loudspring – sijoittajien luottamus menetetty

Loudspring on ollut viime päivinä kuuma puheenaihe. Yhtiö julkaisi H1-tuloksensa perjantaina. Suomen Kuvalehti kirjoitti juuri tätä edeltävänä torstai-iltana hyvinkin kriittiseen sävyyn Nocartista, joka kuuluu Loudspringin tärkeimpiin osakkuusyhtiöihin.

Loudspring_1080

Perjantaina Loudspringin kurssi päätyi huimaan 21,6% laskuun. Vuoden alusta laskua on tullut jo yli 70%, ja viime vuoden korkeimmasta noteerauksesta peräti 80%.

Kurssi_koko

Kurssi alkaakin olla jo lähes 2014 kesäkuun 0,65€ listautumishinnan tasolla.

 

Kuinka tähän oikein on päädytty? Paljon on tapahtunut yhtiön neljän vuoden pörssihistorian aikana, mutta osakkuusyhtiöiden kehitys on ollut todella vaisua listautumisen aikoihin annettuihin hurjiin tavoitteisiin nähden.

Viimeisen vuoden aikana sijoittajien luottamus on ollut erityisen kovilla useiden negatiivisten yllätysten ja Loudspringin heikon tiedottamisen takia.

 

Mikä aiheutti 2017 huiman kurssinousun?

 

Viime vuoden alussa kurssia nostatti uutisointi Nocartin hyvästä menestyksestä ja tulevasta valtavasta 200M$ projektista. Nocart kasvatti liikevaihtoaan hurjasti, teki tulosta isolla prosentilla, ja maksoi osinkoa Loudspringille.

Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen kehui neuvotteluvaiheessa olevan yli miljardin edestä projekteja, ja arvioi vuosittaisen markkinapotentiaalin Afrikassa olevan 300M€. Tulevista uusista sopimuksista vihjailtiin.

Loudspringin osakkuusyhtiö Enersize listattiin Tukholman pörssiin onnistuneesti. Yhtiö kertoi tavoittelevansa kymmeniä uusia voitonjakosopimuksia vuosittain, ja jopa kymmenien miljoonien liikevaihtoa lähivuosina. Loudspring myi osuuden Enersizestä jopa 1000% voitolla. Myös Nuukan ja Swapin listautumissuunnitelmista kerrottiin.

Loudspringin listautumisen järjestänyt FIM julkaisi yhtiöanalyysin, jonka mukaan useat Loudspringin osakkuusyhtiöt olivat potentiaalisia jättimenestyksiä. FIM:in valuaation mukaan osakkeen arvo oli yli 3€. Myös raportin laatimiseen osallistunut FIM:in pääanalyytikko oli itse sijoittanut Loudspringiin.

Satojen prosenttien kurssinousun jälkeen Loudspringin johto kevensi omistuksiaan, ja osakeanteja saatiin järjestettyä kovalla valuaatiolla Loudspringin tappiollisen toiminnan rahoittamiseksi. Yhtiössä siis hyödyttiin selkeästi kovasta kurssinoususta.

 

Miksi kurssi on laskenut 80% vuodessa?

 

Vuoden 2017 lopulla Loudspring kertoi osakkuusyhtiöiden omistusten lisäämisestä, muutamista uusista sopimuksista, strategian muutoksesta, ja nimenvaihdoksesta Cleantech Investistä Loudspringiksi. Loudspringille suuria tappioita tuonut Savosolar myytiin kokonaan. Myös pienempi omistus One1 myytiin tappiolla.

 

2018 sijoittajille alkoi paljastua yllättäviä ikäviä asioita. Nocartin merkittävä Sambian projekti ei ollutkaan edennyt suunnitelmien mukaan. Kyseinen projekti oli Loudspringin osakkeen merkittävin arvonajuri, ja Nocartin ongelmat ovatkin selkeästi suurin yksittäinen syy Loudspringin kurssilaskun takana.

 

Suomen Kuvalehti on kirjoittanut useaan kertaan Nocartin epäselvyyksistä, joita Loudspring on vähätellyt tai jättänyt kokonaan kertomatta.

Suomen Kuvalehden mukaan Nocartin projekti ei ollut päässyt alkua pidemmälle, eikä kymmenien miljoonien liikevaihdosta oltu saatu juuri mitään kassaan. Kyse on vain laskennallisista myyntisaamisista. Käytännössä asiakkaalle on lähetetty laskuja, mutta ne ovat maksamatta.

Nocartilla on ollut myös maksuhäiriöitä, verovelkaa ja epäselvyyksiä kirjanpidossa. Yhtiötä on jopa haettu konkurssiin maksamattomien laskujen takia. Loudspring ei katsonut tarpeelliseksi itse tiedottaa näistä asioista osakkeenomistajille. Loudspring on vedonnut siihen, ettei Nocartilla ole tiedotusvelvollisuutta, mutta ehkä tässä olisi kannattanut ajatella osakkeenomistajia, eikä pelkästään omia velvollisuuksiaan.

 

Satojen miljoonien liikevaihtoa tavoitelleen Swapin heikko tilanne yllätti sijoittajat. Swapin 2017 liikevaihto oli vain 14M€, eli se oli jäänyt huomattavasti tavoitteistaan. Yhtiö oli edelleen rankasti tappiollinen.

Joidenkin tietojen mukaan Swap on irtisanonut laittomasti työntekijöitään, ja joutuu luultavasti asiasta oikeuteen. Swap on lopettanut tavaran vastaanoton varastojen paisuttua liian suuriksi. Toisin sanoen ei ole saatu riittävästi tavaraa myytyä.

Enersizen osakekurssi on puolittunut listaamisen jälkeen. Uusia sopimuksia ei ole tullut läheskään kuviteltuun tahtiin, joten yhtiö on jäänyt todella kauas aikaisemmista tavoitteistaan.

Yhteenvetona vuonna 2017 kaikkien osakkuusyhtiöiden liikevaihdot olivat pettymyksiä. Nocartin tulos kutistui huomattavasti, ja kaikkien muiden yhtiöiden tappio syveni edellisvuodesta. Myös 2016 selkeästi voitollinen Eagle Filters painui reilusti tappiolle.

Loudspring on nostanut omistuksiaan huomattavasti varsinkin Eaglessa ja Nuukassa, mutta näiden yhtiöiden kehityksen pitäisi olla jatkossa erittäin hyvää, että ne paikkaisivat Nocartin aiheuttaman pettymyksen. Hyvässä skenaariossa nämä omistuksen lisäykset voivat toki osoittautua arvokkaiksi.

Loudspringin henkilöstössä tapahtui toukokuussa 2018 merkittäviä muutoksia. Yhtiön toimitusjohtaja Alexander Lidgren jätti tehtävänsä, ja tilalle tuli yhtiön sisältä Lassi Noponen. Talousjohtajana toiminut Cleantech Investin / Loudspringin perustaja Tarja Teppo jätti yhtiön palveluksen. Uudeksi talousjohtajaksi nimettiin toinen perustajista, Timo Linnainmaa.

 

2018 H1 -tulos

 

Loudspring on aiemmin kertonut pyrkivänsä parantamaan tiedottamistaan salkkuyhtiöiden tilanteesta, ja antavansa ohjeistuksen enemmistöomistetuille yhtiöille.

Tästäkin huolimatta puolivuotiskatsauksessa oli jälleen varsin niukasti konkreettista tietoa yhtiöiden tilanteesta. Liikevaihdot ja käyttökatteet raportoitiin ainoastaan suurimpien omistusten Eagle Filtersin ja Nuuka Solutionsin osalta.

Varsinaista ohjeistusta ei edelleenkään annettu, mutta Eaglelle ja Nuukalle kerrottiin seuraavat tavoitteet vuodelle 2020: Eaglen liikevaihto yli 10M€, käyttökate yli 2M€; Nuukan liikevaihto yli 4M€.

Tietoa taloudellisista tavoitteesta tuli siis hyvin rajatusti. Moni olisi kaivannut selkeää ohjeistusta loppuvuodelle 2018 ja ensi vuodelle 2019. Loudspring ei kuitenkaan jostain syystä halunnut näitä tietoja antaa, vaikka heillä varmasti tässä vaiheessa on hyvä käsitys siitä, minkälaisia lukuja näiltä yhtiöiltä voidaan lähiaikoina odottaa.

 

Loudspring on muuttumassa teolliseksi konserniksi hankittuaan enemmistöomistuksen Eaglesta, ja tulevaisuudessa luultavasti myös Nuukasta. Se ei kuitenkaan julkaissut vielä konsernitilinpäätöstä. Tämä johtuu siitä, että Loudspring luokitellaan kirjanpitolain mukaan vielä juuri ja juuri pienkonserniksi. Näin ollen sen ei ole pakko raportoida muuta kuin emoyhtiön tilinpäätös.

Toki Loudspring olisi voinut halutessaan raportoida vapaaehtoisesti myös konsernitilinpäätöksen, mutta sitä ei katsottu tarpeelliseksi, vaikka tiedotuksen avoimuuden lisäämisestä on ollut paljon puhetta.

 

Huolestuttavaa on, että muiden merkittävien omistusten, kuten Nocartin, Swapin, ResQ:n ja Sofin numeroista ei annettu minkäänlaista tietoa. Yhtiöiden tilannetta ja näkymiä kommentoitiin vain ympäripyöreästi muutamalla lauseella.

Näiden yhtiöiden kehityksestä on lähes mahdotonta tehdä minkäänlaisia ennusteita, kun tarvittavaa tietoa ei yksinkertaisesti ole. Aiempaan Loudspringin tiedottamiseen perustuen hiljaisuus ja numeroiden puute on epäilyttävä asia.

Pienemmistä omistuksista Oricane alaskirjattiin kokonaan. Watty, MetGen, Aurelia ja Sansox jätettiin raportissa mainitsematta, joten nekin voidaan luultavasti laskea lähes arvottomiksi. Aiemmin on kerrottu, ettei näihin yhtiöihin enää panosteta, koska ne eivät ole edenneet suunnitelmien mukaisesti.

 

Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa mikään yhtiöistä ei siis tuota Loudspringille kassavirtaa, joten pian ongelmaksi voi tulla rahanpuute. Loudspringin taseessa oli H1 jälkeen rahavaroja 1,15M€, ja velkaa saman verran. H1 liiketoiminnan rahavirta oli lähes miljoonan miinuksella. Monet osakkuusyhtiöt tarvitsevat vielä rahoitusta ennenkuin pääsevät voitollisiksi. H1 aikana Loudspring antoi Nocartille ja Swapille lainaa liiketoiminnan pyörittämiseen.

Tällä menolla rahaa on mahdollisesti pian hankittava osakeannilla tai omistuksia myymällä. Nykyisellä osakekurssilla annin järjestäminen merkitsisi sijoittajille huomattavaa omistusten laimenemista. Kevään yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 5.000.000 osakkeen liikkeeseenlaskusta. Määrä vastaa 18% nykyisestä osakemäärästä optiot mukaanlukien.

 

Inderesin seuranta

 

Inderes aloitti Loudspringin seurannan viime viikolla. Moni Loudspringiä seuraava ja omistava on tätä toivonut, koska yhtiöstä ei juurikaan ole puolueettomia asiantuntijoiden näkemyksiä saatavilla.

Heti alkuun Loudspringille annettiin rohkeasti osta-suositus ja 1,05€ tavoitehinta. Tosin ennusteita joudutaan luultavasti nyt vaisun puolivuotiskatsauksen jälkeen korjaamaan alaspäin.

Inderesin analyysin saaminen yhtiöstä on tottakai hyvä asia, mutta tämän yhtiön kanssa Inderes on lähes mahdottoman tehtävän edessä. Jos yhtiöstä ei ole riittävästi tietoa saatavilla, ei ammattilainenkaan pysty muodostamaan siitä täysin realistista kuvaa. Näin ollen ennusteisiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.

 

Kannattaako Loudspringiin sijoittaa?

 

Eaglen, Nuukan ja ResQ:n loppuvuoden kehitys vaikuttaa lupaavalta, mutta muiden merkittävien omistusten osalta epävarmuutta on liikaa.

Mielestäni varovaisen sijoittajan kannattaa tässä vaiheessa vetäytyä seuraamaan Loudspringin kehitystä sivusta, ja odottaa, että osakkuusyhtiöiden kehityksestä saadaan enemmän konkreettista tietoa.

Saimme osakkuusyhtiöiden viime vuoden tilintarkastetut luvut vasta pari viikkoa sitten, joten tämän vuoden numeroita on luultavasti odotettava vielä vuoden verran.

 

Korkeaa riskiä sietävä sijoittaja voi hyvässä skenaariossa tehdä tällä hurjat tuotot ostamalla nyt, mutta pidän sitä tämän hetken tiedoilla melko epätodennäköisenä.

Osake on ollut aiemminkin halvan tuntuinen pitkän tähtäimen ennusteiden valossa, mutta jatkuvat negatiiviset yllätykset ja osakkuusyhtiöiden ennusteiden laskeminen ovat vieneet kurssin loputtoman tuntuiseen laskuun.

 

Monien osakkuusyhtiöden potentiaali on yhä valtava, mutta jatkuvat pettymykset yhdistettynä huonoon tiedottamiseen ovat aiheuttaneet totaalisen sijoittajien luottamuksen menettämisen yhtiötä kohtaan.

 

 

Metsäyhtiöt vertailussa

Helsingin pörssistä löytyy kolme suurta metsäyhtiötä: UPM-Kymmene, Stora Enso, ja Metsä Board.

UPM ja Stora Enso kuuluvat Suomen suurimpiin yhtiöihin niin liikevaihdolla, tuloksella, kuin myös henkilöstömäärällä mitattuna. Metsä Board on näihin jättiläisiin verrattuna hieman pienempi, mutta kuuluu kuitenkin edellä mainittujen tavoin Helsingin pörssin Large Cap -listalle sekä OMXH25 -indeksiin. Alla 2017 luvut yhtiöiltä.

Metsä_logot_1

 

Historia

 

Metsäyhtiöt ovat viime vuosina olleet hurjassa vedossa. Paperin kysynnän laskemisen ja finanssikriisin aiheuttaman romahduksen jälkeen yhtiöt ovat onnistuneet uudistumaan ja parantamaan tuloksiaan vuosi toisensa jälkeen.

Yhtiöiden kurssit sekä arvostustasot ovat myöskin olleet kovassa nousussa. Tässä kurssigraafit viimeisen viiden vuoden ajalta.

4T_kurssivertailu

Metsäalan lähihistoriasta tarkemmin kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Inderesin podcastia aiheesta:

https://soundcloud.com/inderes/inderespodi-jakso-9-mika-ohjaa-metsayhtioiden-liiketoimintaa

 

Tuotealueet

 

Digitalisaation vähentäessä painopaperin tarvetta yhtiöt ovat suunnanneet toimintaansa enemmän kartongin, sellun ja erilaisten biotuotteiden valmistamiseen. Kartonkia tarvitaan kuluttajatuotteiden pakkauksiin, ja sellua pehmopaperin valmistamiseen.

UPM on yhtiöistä eniten riippuvainen paperista, kun taas Metsä Board on jo lopettanut paperin valmistamisen kokonaan. Yhtiöiden tuotealueissa on muutenkin suuria eroja.

 

UPM on yksi maailman suurimmista tarralaminaatin valmistajista. Tuote päätyy esimerkiksi elintarvikkeiden etiketteihin. UPM valmistaa myös eniten vaneria euroopassa. Määrät tosin ovat todella pieniä verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Muita UPM:n toiminta-alueita ovat mm. sahatavara, energiantuotanto, biopolttoaineet, biokomposiitit ja biokemikaalit.

Stora Enso tuottaa paperin lisäksi myös kartonkia ja pahvia. Kartongista tehdään myös valmiita pakkauksia kuluttajatuotteille. Stora Enso valmistaa huomattavasti UPM:ää enemmän puutuotteita, ja hieman enemmän sellua.

Metsä Board on nykyään keskittynyt ainoastaan kartongin ja sellun tuottamiseen. Aiemmin yhtiö oli myös suuri paperin valmistaja.

 

Metsä_tuotteet

 

Tulosjulkistukset

 

Stora Enson perjantain Q2 -tulosjulkistuksen myötä metsäyhtiöiden kurssit päätyivät jyrkkään laskuun.

Metsä_kurssit

Tulos kasvoi selkeästi viime vuodesta, mutta analyytikot ja markkinat odottivat vielä enemmän. Pettymyksen aiheutti huoltoseisakkien odotettua suuremmat kulut, ja kommentit puunhankinnan haasteista.

Tällä hetkellä sellun ja paperin hinnat ovat nousussa, joten nyt on juurikin se aika, kun metsäyhtiöiltä odotetaan kovaa tulosta. Osakkeiden melko kireissä arvostustasoissa ei ole varaa pienillekään pettymyksille.

UPM julkistaa tuloksensa tiistaina 24.07. ja Metsä Board seuraavan viikon torstaina 02.08.

 

Osakkeiden arvostus

 

Tässä yhtiöiden kuluvan vuoden ennusteet:

Ennusteet

Tärkeimmät tunnusluvut:

Arvostus.png

Tavoitehinnat ja potentiaali:

Tavoitehinnat.png

 

Omat kommenttini

 

Itse en ole juurikaan metsäyhtiöihin tutustunut enkä sijoittanut. Mielestäni vaikuttaa siltä, että paras ajankohta sijoitukselle on jo mennyt ohi, ja nyt aletaan ennemminkin olla siinä pisteessä, että yhtiöt on hinnoiteltu täyteen. Arvostuskertoimet eivät enää jätä varaa pettymyksille, ja kurssit reagoivat herkästi alaspäin, kuten Stora Enson tulosjulkistuksen yhteydessä näimme.

Paperin kysyntä voi laskea edelleen, joten se ei kuulosta kovin kiinnostavalta tuotteelta. Pakkauksiin käytettävää pahvia ja kartonkia uskon menevän kaupaksi jatkossakin, joten ne voivat olla yksi Metsä Boardin ja Stora Enson vahvuuksista. Toisaalta UPM:n biokomposiitit ja biopolttoaineet kuulostavat mielenkiintoisilta. Sellun kysyntä on hyvää etenkin Aasiassa. Sellusta valmistettavan pehmopaperin kysyntä nousee kehittyvien maiden väestön vaurastuessa. Tästä hyötyvät kaikki kolme yhtiötä.

Jos pitäisi valita sijoituskohteeksi yksi näistä yhtiöistä, niin tämän hetken arvostuksen huomioon ottaen Stora Enso vaikuttaisi kiinnostavimmalta kohteelta. Tosin meneillään olevan tuloskauden aikana kurssit ja ennusteet tulevat vielä luultavasti muuttumaan.

 

Vaikka kurssit liikkuivat juuri hieman alaspäin, niin mielestäni nyt ei kannata pitää kiirettä ostojen kanssa. Yhtiöt eivät missään tapauksessa ole tällä hetkellä halpoja.

Metsäyhtiöihin sisältyy myös riskejä. Kaikille yhtiöille tärkeän sellun kysyntä ja hinta ovat riippuvaisia etenkin Kiinan talouskasvun kestävyydestä. Tämän hetken suotuisa markkinatilanne ei välttämättä ole kestävä. Syklin kääntyminen laskuun tai kilpailun kiristyminen voivat aiheuttaa painetta yhtiöiden kannattavuuteen.

Korkea arvostus yhdistettynä syklin huippuun voivat tietää jossain vaiheessa rajua osakekurssien korjaantumista alaspäin. Mikäli metsäyhtiöiden kannattavuus ja arvostus laskisivat samaan aikaan, tulisivat osakekurssit vivulla alas. Näinhän ei välttämättä tule käymään, mutta varsinkin pitkään jatkuneen nousumarkkinan jälkeen on hyvä ottaa myös nämä riskit huomioon.

 

Rahastosijoittaja saa näitä kaikkia yhtiöitä salkkunsa OMXH25 -indeksirahaston kautta. Indeksi sisältää yhtiöitä seuraavasti: UPM-Kymmene 10,5%, Stora Enso 7,6%, Metsä Board 1,5%. Rahastoista paras vaihtoehto on täysin kuluton Nordnetin Superrahasto Suomi.

 

Käsittelen tässä kirjoituksessa yhtiöitä vain pintapuolisesti. Kirjoituksen tarkoituksena on tarjota pohjatietoa yhtiöistä kiinnostuneille. Tämä kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Ennen sijoituspäätöstä on syytä tutustua yhtiöihin tarkemmin.

 

 

Operaattoreiden arvostus ja tulosennakot

Elisa, DNA ja Telia julkistavat Q2 tuloksensa seuraavan parin viikon aikana.

Elisa pe 13.07.
DNA to 19.07.
Telia pe 20.07.

Tarkastelen tässä kirjoituksessa kyseisten yhtiöiden arvostustason kehittymistä viime aikoina, sekä odotuksia tulosten suhteen.

 

Arvostustasot

Operaattorit_4T_kurssit

Tässä yhtiöiden kurssit vuoden ajalta. DNA:lla plussaa yli 50%, Elisalla noin 25%, ja Telia on nollan tuntumassa.

Vertailemalla yhtiöiden arvostustasoja huomaamme, että Telian arvostus on jäänyt huomattavasti verrokkeja alhaisemmalle tasolle maltillisen kurssikehityksen johdosta.

Operaattorit_FIM_vertailu_2

 

2016 marraskuussa listautuneen DNA:n kurssi on jo tuplaantunut reilun puolentoista vuoden aikana, joten se on ollut erinomainen sijoitus.

Yhtiö on onnistunut kasvattamaan tulostaan huomattavasti parin vuoden aikana. 2017 osakekohtainen tulos kasvoi jopa 35% edellisvuodesta, ja vuodelle 2018 ennustetaan 20% kasvua. Näin ollen kurssinousu on ollut jokseenkin perusteltua. Osaketta ei voi tosin enää pitää halpana.

Mielenkiintoista on myös, että DNA nousee 1.8. Helsingin vaihdetuimpia yhtiöitä seuraavaan OMXH25 -indeksiin. Tämä aiheuttaa teknistä ostopainetta indeksiä seuraaville rahastoille.

Tässä DNA:n kurssin ja tavoitehintojen kehitys:

DNA_4T

Sen sijaan Elisan vuoden alusta alkanut reipas kurssinousu on ollut lähinnä arvostustason kiristymistä. Kurssi on noussut lähes 30% ilman muutoksia yhtiön näkymissä.

Seuraavasta kaaviosta näemme kurssin karanneen korkealle tavoitehintaan nähden:

Elisa_4T

Telia on historiallisesti tarkasteltuna sekä muihin alan yhtiöihin verrattuna edullisesti hinnoiteltu. Yhtiö on strategiamuutoksen keskellä, ja on divestoinut Euraasian toimintojaan, sekä vahvistanut Pohjoismaiden ja Baltian toimintoja yritysostoin.

Telian maine on kärsinyt vuosia kestäneestä korruptioskandaalista. 2017 yhtiö tuomittiin maksamaan 800M€ sakot lahjusten antamisesta Uzbekistanissa.

Tulevat vuodet näyttävät kuitenkin paremmalta. Telialla on myös hyvin rahaa kassassa yritysostoihin sekä muhkeisiin osinkoihin.

Tässä Telian tavoitehinnan ja kurssin kehitys:

Telia_4T

 

Markkinaosuudet ja asiakastyytyväisyys

Tässä operaattoreiden markkinaosuudet Suomessa 2006-2017. Viime vuosina muutokset ovat olleet melko pieniä. DNA on hieman kasvattanut osuuttaan, ja muut menettäneet. Elisa on ollut markkinajohtaja vuodesta 2009 ohitettuaan silloin Telian. Mobiililiittymien määrä ei ole merkittävästi kasvanut vuoden 2014 jälkeen.

Operaattorit_markkinaosuudet

 

Asiakastyytyväisyydessä on eroja eri palveluiden suhteen. Tässä kaaviot matkaviestinnän ja laajakaistojen osalta yksityis- ja yritysasiakkaisiin jaettuna. Elisa pärjää tässä tutkimuksessa parhaiten. DNA on heikoin matkaviestinnässä, ja Telia laajakaistoissa.

Telecom-2017-matkaviestintä-rankingTelecom-2017-laajakaista-ranking

 

Ennusteet

Katsotaan seuraavaksi yhtiöiden viime vuosien toteutuneita tuloksia sekä muutaman seuraavan vuoden ennusteita. Kyseessä on 4-Tradersin konsensusennusteet. DNA:ta seuraa 9 analyytikkoa, Elisaa 20 ja Teliaa 25.

 

Elisa:

Elisa_vuodet

Elisa_kvartaalit

DNA

DNA_vuodet

DNA_kvartaalit

Telia

Telia_vuodet

Telia_kvartaalit

Tässä vielä analyytikoiden antamat suositukset yhtiöille:

Suositukset

 

Telian ja DNA:n tuloskasvun odotetaan lähivuosina olevan Elisaa parempaa. Näin ollen Elisan korkeaa arvostusta on vaikea ymmärtää, vaikka kyseessä onkin vakaa ja laadukas yhtiö. Myös osinkotuotoltaan (4,2%) Elisa jää huomattavasti kilpailijoistaan (DNA 5,5%, Telia 6,0%).

Numeroiden valossa Telia vaikuttaa mielestäni näistä kiinnostavimmalta kohteelta. Elisaa en pidä lainkaan houkuttelevana nykyisellä arvostustasolla. DNA asettuu näiden välille hyvillä kasvunäkymillä, mutta korkeilla arvostuskertoimilla.

Huomautan vielä, että en ole syvällisesti perehtynyt yhtiöihin, vaan tarkastelen niitä tässä vain tunnuslukujen perusteella pintapuolisesti. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole antaa osto- tai myyntisuosituksia, vaan tarjota perustietoa yhtiöistä.

 

Lähteet:

4-Traders
FIM
FactSet
Thomson Reuters
Viestintävirasto
Epsi-Rating

Oletko aina sijoittanut väärin?

Kuinka rahaa kannattaisi säästää ja sijoittaa?
Onko suurin osa suomalaisista tehnyt tämänkin asian aina väärin?
Monilla olisi varmasti taloutensa hoitamisessa parantamisen varaa.

Suomalaisilla on pankkitileillään rahaa yli 87 miljardia euroa.

Käyttötilillä kannattaa pitää aina hieman ylimääräistä rahaa. Näin välttyy ongelmilta yllättävien menojen sattuessa kohdalle.

Pidemmän aikavälin säästöjä ei kuitenkaan kannata pitää pankkitilillä. Käyttötilillä oleville rahoille ei saa juuri ollenkaan korkoa, ja säästötilienkin korot ovat tällä hetkellä todella matalia. Useimmissa pankeissa saat säästöillesi tuottoa vain 0,05-0,35% vuodessa.

Jokaisen pitäisi myös ymmärtää mitä inflaatio tarkoittaa. Ajan myötä yleinen hintataso pikkuhiljaa nousee, eli rahan arvo laskee. Siksi sinun pitää saada rahoillesi inflaation ylittävää tuottoa, ettei säästöjesi arvo laske. Tämä ei välttämättä pankkitilillä onnistu.

Asunto on monen suurin ja jopa ainoa sijoitus

Kaksi kolmasosaa suomalaisista kotitalouksista on hankkinut oman asunnon. Noin kolmasosalla kotitalouksista on tällä hetkellä asuntolainaa. Keskimääräinen jäljellä oleva velka on noin 100.000 euroa. Uusien lainojen koko on keskimäärin 150.000€, ja takaisinmaksuaika 19v.

Jotkut mieltävät oman asunnon sijoitukseksi, jotkut eivät. Joka tapauksessa kyseessä on todella suuri omaisuuserä, jonka arvo voi joko nousta tai laskea. Arvon kehitykseen vaikuttaa asunnon kunnon lisäksi ennen kaikkea sijainti. Myös velanhoitokulut voivat kasvaa korkojen noustessa. Asunnon ostajan pitäisikin varautua muuttuviin tilanteisiin säästämällä myös muihin kohteisiin.

Noin 1,2 miljoonalla suomalaisella on rahastosijoituksia

Tämä on 28 prosenttia 15-79 vuotiaista kansalaisista. Pääomaa Suomeen rekisteröidyissä rahastoissa on 114 miljardia euroa.

Rahastosijoitukset jakautuvat melko tasaisesti korkosijoituksiin eli joukkolainoihin, ja osakkeisiin. Vain muutama prosentti on muissa kohteissa, kuten kiinteistöissä.

Rahastosijoittaminen on erinomainen tapa kartuttaa varallisuutta, mutta sijoittajan on tutustuttava tarkasti sijoituskohteen kuluihin.

Suurin osa rahastosijoittajista maksaa aivan turhaan liian korkeita kuluja. Tämä vaikuttaa huomattavasti sijoituksen lopulliseen pitkän ajan tuottoon.

Paras tapa on sijoittaa kokonaan kuluttomiin Nordnetin Superrahastoihin. Nordnetistä saat myös todella paljon muita rahastoja ilman merkintä- ja lunastuspalkkioita.

Suoria osakesijoituksia on 800.000:lla henkilöllä

Osakeomistuksia on 30 miljardin euron edestä. Suoria osakesijoituksia tehdessäsi hallitset itse salkkuasi, ja päätöksesi vaikuttavat salkkusi riskiin ja tuottopotentiaaliin. Suorien sijoitusten tekeminen vaatii hieman tutustumista eri yhtiöihin, sekä perehtymistä osakkeiden tunnuslukuihin ja arvostustasoihin. Vaikeaa se ei kuitenkaan ole. Apua saa ammattilaisten yhtiöanalyyseista.

Osakesijoituksissakin kulujen vertailu on tärkeää. Sinulle paras välittäjä riippuu kaupankäyntiaktiivisuudestasi, ja siitä minkä maiden pörsseissä haluat tehdä kauppaa. Varteenotettavia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Nordnet, Degiro, OP ja Nordea.

Älä ota liiallisia riskejä

Sijoitusmaailmassa on tiettyjä asioita, joita kannattaa aina välttää. Jos jokin tuottolupaus kuulostaa epäilyttävän hyvältä, niin yleensä se ei ole totta. Esimerkiksi vaikkapa listaamattomien kasvuyhtiöiden tulevaisuuden visiot toteutuvat todella harvoin. Oma lukunsa ovat sitten varsinaiset sijoitushuijaukset, pyramidipelit ja virtuaalivaluutat.

Monet harkitsemattomat pikavoittojen tavoittelijat ovat menettäneet rahansa. Jos kiinnostavan tuntuinen sijoituskohde yhtään epäilyttää, niin kannattaa keskustella asiantuntijoiden kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Mikä on oikea tapa sijoittaa?

Kannattaa aloittaa sijoittaminen mahdollisimman aikaisin, niin säästöillesi alkaa heti kertymään tuottoa. Älä pidä suuria summia pankkitilillä, vaan laita raha töihin.

Ei kannata laittaa koko varallisuuttaan yhden kortin varaan. Oli se sitten asunto tai kiinnostava osake, niin älä sijoita liikaa yhteen kohteeseen. Hajauttaminen useisiin eri omaisuusluokkiin tasaa riskiä huomattavasti. Et voi tietää mitä tulevaisuus tuo, joten kannattaa mieluumin ottaa varman päälle.

Säästä säännöllisesti. Kannattaa laskea menosi ennakkoon, niin tiedät paljonko voit laittaa rahaa sivuun heti kun palkka tulee tilille. Tee suunnitelma, jota pystyt noudattamaan.

Säästämisen täytyy olla pitkäjänteistä. Se on ainoa tapa saada tuottoa matalalla riskillä. Suuremman tuoton tavoittelu nopeammin sisältää aina korkeamman riskin.

Entä jos rahat eivät riitä sijoittamiseen?

Monilla jää rahaa sivuun jo pienestäkin palkasta tai jopa opintotuesta. Kannattaa siis ihan ensimmäisenä miettiä omia kulutustottumuksiaan. Laittamalla ylös omat tulot ja menot saa helposti tarkasteltua, mistä voisi tinkiä.

Asumismenojen tulisi olla korkeintaan kolmasosa tuloista. Autoiluun saa menemään todella paljon rahaa, ja se on monesti helppo säästökohde. Ruokakaupassa kannattaa aina vertailla tuotteiden kilohintoja. Älä osta tavaraa, jota et oikeasti tarvitse.

Maksuhäiriöiden valtavat määrät kertovat siitä, että suomalaiset ottavat lainaa holtittomasti, ja elävät yli varojensa. Maksuhäiriöitä on jopa 380.000:lla suomalaisella, eli lähes 7% koko väestöstä. Merkinnät luottotiedoissa vaikeuttavat elämää monessa suhteessa.

Suomalaiset käyttävät rahaa eniten euroopassa uhkapeleihin ja alkoholiin. Näin ollen tässä on monelle erittäin kannattava säästökohde. Kyseiset kulut ovat aivan turhia, ja nämä rahat on viisainta laittaa säästöön.

Aiemmin laskin, että tupakoija menettää savuna ilmaan satojatuhansia euroja. Sijoittamalla vain tupakka-askin verran päivässä voit saada 315.000€ 30v aikana.

Säästäminen on kannattavaa jo pienilläkin summilla. Kymppi tai pari kuussa on paljon tyhjää parempi, ja pienestäkin summasta kertyy ajan kanssa mukava potti. Summaa voi kasvattaa tulojen kasvaessa. Pääasia on, että säästämisestä tulee tapa.

Sijoittaminen on oman tulevaisuutesi turvaamista.

Tämä blogiteksti sisältää yhteistyökumppanien linkkejä, joita käyttämällä voit tukea blogini toimintaa.

Loudspring – mielenkiintoinen loppuvuosi tulossa

Monet Loudspringin salkkuyhtiöt ovat pääsemässä todelliseen nousukiitoon. Tässä tilannepäivitystä ja tulevaisuuden näkymiä muutamilta osakkuusyhtiöiltä.

Loudspring_1080

Nuuka Solutions ja Eagle Filters ovat nousemassa Loudspringin portfoliossa erittäin suureen rooliin. Molemmissa omistusosuutta on nostettu huomattavasti, ja optioita lisäykseen on edelleenkin olemassa. Nocartin projektien odotettua hitaamman etenemisen myötä yhtiön näkymät ovat muuttuneet vaisummiksi, joten tällä hetkellä Eaglen ja Nuukan omistusosuudet ovatkin laskelmissani nousemassa jopa Nocartia arvokkaammiksi. Tässä omistusosuuksien kehitystä viime ajoilta:

Omistuksen_nostot_swe

Loudspringillä on Eaglessa optio nostaa omistus 80% osuuteen asti, ja Nuukalle on myönnetty laina, jonka voi konvertoida osakkeiksi. Tämän myötä Loudspring voi halutessaan nousta myös Nuukan enemmistöomistajaksi. Seuraavaksi suurin omistusosuus Loudspringillä on Enersizessä (31,9%).

 

Nuukan omistusosuuden nosto onkin hyvin ymmärrettävissä, kun lukee viime aikojen uutisia yhtiöstä. Nyt on alkanut todellakin tapahtumaan.

 

Helsingin kaupunki on hyväksynyt Nuukan tarjouksen kulutusseurantajärjestelmän toteuttamisesta. Sopimuskausi on kaksi vuotta, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Hankinnan arvioitu arvonlisäveroton arvo on 1,8 miljoonaa euroa.

Ruotsin johtava vähittäiskauppaketju ICA ottaa käyttöön Nuukan järjestelmän joka viikko uuteen myymälään. ICA:lla on yli 170 suurta kauppakiinteistöä Pohjoismaissa.

Nuuka on toteuttanut merkittäviä referenssikohteita Yhdysvalloissa sekä Aasiassa, kuten Unileverin pääkonttori New Yorkissa ja Zhejiangin yliopisto Kiinassa.

 

Nuukan tapauksessa kannattaa ottaa huomioon, että kohteista tulee tasaista kassavirtaa vuosien ajan jatkuvana kuukausilaskutuksena. Nyt alkuvaiheessa yhtiöllä on paljon tuotekehitys-, myynti- ja markkinointikuluja. Vaikka uusia sopimuksia syntyy, niin suuria kertatuloja ei aluksi tule, joten kannattavuuden paranemista on odotettava maltilla. Vuosien kuluttua liikevoittoprosentti nousee erinomaiseksi jatkuvan laskutuksen ja pitkäaikaisten asiakkuuksien ansiosta. Tämä sama koskee myös Enersizeä.

 

Eagle Filters teki alkuvuonna jättimäisen kaupan New Yorkissa sijaitsevan Astorian voimalaitoksen kanssa. Valtavan kokoinen voimala tuottaa 1200MW sähköä, joka kattaa 15-20% New York Cityn sähkönkulutuksesta. Kaupan arvoa ei ole julkaistu, mutta suodattimien määrästä ja aiemmista kaupoista päätellen kyse voi olla jopa koko viime vuoden liikevaihtoa vastaavasta summasta.

Eaglen asiakkaisiin kuuluu mm. LG Chem, joka on Korean suurin kemikaaliteollisuuden yhtiö. Kotimaisiakin referenssejä löytyy, kuten Suomen suurin kaasuturbiinioperaattori Helsingin Energia.

Myös Eaglen asiakkaat ovat pitkäaikaisia. Tähän mennessä asiakaspysyvyys on ollut jopa 100%. Eaglen suodattimia on testattu asiakkaiden voimaloissa pitkään, ja ne on todettu monenlaisissa olosuhteissa kilpailijoita paremmiksi. Tuotteiden laadusta ja toimivuudesta ei siis enää ole epäilystäkään.

Voimalan suodattimet tulee vaihtaa arvioni mukaan 1-3v välein. Laskutus on siis toistuvaa, mutta laskutusvälit ovat pitkät. Näin ollen liikevaihto saattaa vaihdella paljonkin kvartaaleittain ja myös vuosittain.

Eaglen tapauksessa erityisen kiinnostavaa on nykyiset suuret asiakkaat. Esimerkiksi Engie on maailman suurin kaasuturbiinioperaattori. Nyt kun Engie on jo ottanut Eaglen suodattimet käyttöön, ja todennut ne toimiviksi, niin voimme odottaa käytön laajenevan myös muihin yhtiön voimaloihin. Tätä voi pitää hyvinkin todennäköisenä, koska tuotteethan säästävät selvää rahaa parantamalla voimalan tehokkuutta.

Eaglelle myönnettiin laatupalkinto Kiinassa pidetyssä kaasuturbiinivalmistajien konferenssissa. Tämän voi odottaa vauhdittavan Eaglen laajentumista Kiinaan.

 

ResQ Club kertoi, että palvelun kautta on tilattu jo 700.000 annosta. Myynti on noin 2000 annosta päivässä. Kasvuksi on kerrottu 5-10% kuukaudessa. Yhtiö on laajentamassa palveluaan Islantiin. ResQ on ilmeisesti jo voitollinen, tai ainakin hyvin lähellä sitä.

 

Swap on keskittynyt tänä vuonna kannattavuuden parantamiseen myynnin kustannuksella. Toimenpiteet ovat alkaneet tehoamaan ja kannattavuus on parantunut lähelle break-even tasoa.

 

Useat yhtiöt ovat siis kehittyneet erittäin hyvin. Sijoittajille on tulossa myös helpotusta yhtiön lähes mahdottomana pidettyyn arvonmääritykseen: Loudspring on lupaillut antavansa ohjeistuksen ainakin enemmistöomistetuille osakkuusyhtiöilleen. Tämä tarkoittaa käytännössä Eaglea ja Nuukaa.

Onkin todella mielenkiintoista kuulla johdon näkemyksiä näistä hurjassa vauhdissa olevista ydinomistuksista. Lisäksi Loudspring on palkannut analyysitalo Inderesin seuraamaan yhtiötä, joten kohta on myös ammattilaisten näkemyksiä tarjolla. Näkyvyys yhtiön kehitykseen tulee siis tuntuvasti paranemaan. Myös Loudspringin siirtyminen pörssin päälistalle tänä vuonna on mahdollista. Eiköhän näillä eväillä ala löytyä uusia kiinnostuneita sijoittajia. Kurssikin saattaa pikkuhiljaa lähteä uuteen nousuun.

 

 

Ajallinen hajauttaminen

Kannattaako aloittaa sijoittamaan, kun pörssikurssit ovat nousseet jo kauan aikaa? Pitäisikö alkaa epäillä pörssiromahduksen tuloa, ja olla varovainen osakesijoitusten suhteen?

Ei ole syytä huoleen, mikäli sijoitushorisonttisi on riittävän pitkä, ja hajautat sijoituksesi ajallisesti.

Indexi_vs_salkku_2

Moni nuorempi sijoittaja ei tule ajatelleeksi, että Helsingin pörssin yleisindeksi on lähes puolittunut 2000-luvun vaihteen huippulukemista.

Tämä kuvaaja kertoo siitä, kuinka kuukausittain samalla summalla säästävän salkku on kehittynyt vuoden 2018 alkuun mennessä, jos hän sattui aloittamaan sijoittamisen juuri ennen it-kuplan puhkeamisen aiheuttamaa pörssiromahdusta.

Salkun tuottona on käytetty Helsingin pörssin yleisindeksin mukaista keskimääräistä kuukausituottoa.

Kuvaaja esittää siis mahdollisimman huonoon aikaan avattua sijoitussalkkua. Voittoa on tullut 33,87%, vaikka samassa ajassa yleisindeksi on laskenut -45,21%. Kuinka tämä on mahdollista?

 

Jos ostat säännöllisin väliajoin samaa osaketta tai rahastoa samalla summalla, niin aina kurssilaskun jälkeen saat sitä samalla rahalla suuremman kappalemäärän. Näin ollen sinulla on aina halvemmalla ostettuja osakkeita tai rahasto-osuuksia enemmän kuin korkeampaan hintaan ostettuja.

 

Huomionarvoista on myös se, että kyseinen laskelma ei sisällä lainkaan pörssiyhtiöiden vuosittain maksamia osinkoja. Viime vuonna pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto oli noin 4%. Sijoituksen arvonnousun lisäksi kuukausisäästäjä on saanut siis lisäksi vielä vuosittain muutaman prosentin osinkotuottoa.

 

Tässä samalta ajalta OMX Helsinki Cap Gross – graafi, joka sisältää myös osingot:

OMXHCG

Eli jos osingot otetaan huomioon, niin indeksi on tuottanut vuoden 2000 maaliskuusta 194%.

Vieläkö huolettaa mahdolliset tulevat pörssin laskukaudet?

 

Sijoittajat eivät turhaan korosta ajallisen hajauttamisen tärkeyttä.

Vaikka seuraisit markkinoita ja omistamiasi yhtiöitä tarkasti, niin et voi koskaan varmaksi tietää, mihin suuntaan kurssit kehittyvät.

Kannattaa siis aina varmuuden vuoksi jakaa ostot useampiin eriin.

 

 

Martela (24.01.2018)

Martelalta saatiin vuosina 2015-2016 selkeitä merkkejä uudesta suunnasta heikkojen aikojen 2012-2014 jälkeen. Vuosi 2017 oli kuitenkin voimakas pettymys – liikevaihto kutistui, ja tulos jäi nollaan. Mikä on yhtiön tilanne, ja onko parempaa tulevaisuutta näkyvissä?

Martela_chart

Viime vuosien liikevaihdon lasku johtuu osittain Puolasta ja Venäjältä vetäytymisestä. 2017 nollatuloksen merkittävin syy on odotettua haastavammaksi osoittautunut tietojärjestelmäpäivitys.

 

Tästä näemme viimeisen kolmen vuoden kurssikehityksen:

Martela_3v

Martela on onnistunut yllättämään sijoittajan muutamaan otteeseen niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. 2016 sijoittajat alkoivat luottaa siihen, että tuloskäänne on tapahtunut. 2017 tuloksesta odotettiin edellistä vuotta parempaa. Sitten alkoi kuitenkin negatiivisten tulosvaroituksien putki – niitä tuli vuotta 2017 koskien peräti 3 kappaletta.

Sijoittajien luottamus on ymmärrettävistä syistä haihtunut, ja kurssi on laskenut jopa 50% edellisen vuoden huipuista. Myös aiemmin ostosuosituksia antanut Inderes on laskenut tulevien vuosien ennusteita huomattavasti, ja kehottaa seuraamaan yhtiötä sivusta. Onko Martelan osakkeenomistajien tilanne siis täysin epätoivoinen?

 

Katsotaanpa mitä yhtiön viimeisimmistä tiedotteista voisi saada irti.

 

Tässä lainaus Q3 raportista:

”Toimintamme on normalisoitunut ja arvioimme että tietojärjestelmähankkeen suurimmat haasteet on voitettu ja että se tukee täysimittaisesti uutta strategiaamme ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä aiheuttaen vielä hieman kertaluontoisia kustannuksia.”

Eli Marraskuun raportissa kerrottiin, että tietojärjestelmäpäivitys alkaa olla pikkuhiljaa ohi, ja sen tulokset näkyvät 2018 Q1 jälkeen. Tässähän itse asiassa kerrotaan, että hankkeesta tulee vielä ”hieman” kuluja, joten huono Q4 tulos ei oikeastaan edes pitäisi olla yllätys.

Jokainen Martelaa aiemmin seurannut varmaankin tietää, mitä ”hieman” tarkoittaa yhtiön sijoittajaviestinnässä. Esimerkiksi 2016 tuloksen kerrottiin paranevan hieman edellisvuodesta, ja se tarkoitti 50% tuloskasvua.

No olihan tuo tulos vielä odotuksia huonompi, ja ohjeistukset ovat olleet epätarkkoja, mutta sellaista on Martelan tiedottaminen.

 

Sitten tämä viimeisin Tammikuun tulosvaroitus:

”Neljännellä neljänneksellä 2017 Suomen liikevaihto ei saavuttanut ennakoitua tasoa. Uudet tilaukset olivat edelleenkin kasvussa Suomessa neljännellä neljänneksellä, mutta niiden toimitukset jakautuivat vuodelle 2017 ja 2018. Neljännellä neljänneksellä toimitusvarmuutemme ylitti vuoden 2016 tason ja tätä edelleen edesauttoi tietojärjestelmän toiminnallisuuden parantuminen ja uusien toimintatapojen jalkauttaminen organisaatioon.”

Eli lyhyesti:
-Toimitusvarmuus on täysin kunnossa
-Tilauskanta on kasvanut
-Toimituksia on siirtynyt 2018 puolelle

 

Koko vuoden 2017 tulos oli siis surkea, mutta tiedotteista löytyy kyllä hyviäkin merkkejä tulevasta.

Oletan tiedotteiden perusteella, että pahin on nyt ohi. Mielestäni tässä vaiheessa tärkeintä on, että uusi tietojärjestelmä on saatu toimimaan, ja tilausten käsittelyn kanssa ei ole enää ongelmia.

Alkuvuodesta voi tulla vielä ”hieman” järjestelmäpäivityksestä aiheutuneita kustannuksia, mutta uskon loppuvuoden näyttävän jo paremmalta.

 

Ensi viikon perjantaina 02.02.2018 Martela julkaisee tilinpäätöksensä. Tuloksen ennakkotietojen ollessa selvillä mielenkiinto kohdistuu tulevaan ohjeistukseen ja yhtiön kommentteihin tulevaisuudennäkymistä. En tosin Martelan tapauksessa odota kovin tarkkaa ohjeistusta, mutta jospa sieltä tulisi selvyyttä yhtiön tämän hetken tilanteeseen.

Martela julisti aiemmin tavoittelevansa vuonna 2018 jopa 8% liikevoittoprosenttia (2016 4,8%). Tähän ei varmasti moni tällä hetkellä usko. Mielestäni tämä tavoite olisi jo pitänyt uskottavuuden takia päivittää realistisemmaksi.

Tuollaiset lukemat toki voivat hyvässä skenaariossa olla mahdollisia tulevina vuosina, mutta en millään usko, että tämän vuoden kaaoksesta toivutaan täysin vielä alkuvuodesta. Toisella puoliskolla voi olla jo mahdollista päästä kohtuulliseen kannattavuuteen.

 

Olen seurannut Martelaa 2016 kesästä saakka. Yhtiössä kiinnostaa sen suuri potentiaali hyvässä skenaariossa. Tällä hetkellä epävarmuus on suurta ja yhtiö tuntuu hyvin riskipitoiselta.

Arvostus on kuitenkin varsin kohtuullinen, jos verrataan sitä yhtiön näyttöihin 2016 tuloksentekokyvystä. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut maksavansa osinkoa myös huonoina vuosina, joten osakkeenomistajien ei tarvitse jäädä tyhjin käsin parempia aikoja odotellessa. Viime vuonna osinkoa maksettiin 0,37€, joka olisi tämän hetken 7€ kurssilla 5,3%. Tänä keväänä maksettavan osingon määrää on tosin vaikea arvioida.

Tietojärjestelmäpäivityksen tarkoituksena on tehostaa toimintaa ja parantaa kannattavuutta, joten tulosten voidaan odottaa ainakin hieman parantuvan lähivuosina. Suuri kysymysmerkki on kuitenkin liikevaihdon kehitys, joka on viime aikoina ollut heikkoa. Kommentit uusien tilausten kasvusta kuitenkin antavat toivoa paremmasta.

Viime vuonna pieni valon pilkahdus yhtiön tiedottamisessa oli sopimus NCC:n kanssa. NCC on suuri pohjoismainen rakennus- ja kiinteistökehitysalan yritys. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2016 5,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 17000. Tämä merkittävä diili antaa jonkin verran luottoa siihen, että Martela pystyy vielä hankkimaan uusia suuria asiakkaita.

 

Tällä hetkellä ennusteet ja odotukset ovat hyvin alhaalla epäselvän tilanteen takia, ja kurssikin on alimmillaan vuoden 2016 syyskuun jälkeen. En usko negatiivisia yllätyksiä enää tulevan, ja ostin pienen siivun Martelaa salkkuuni tänään kurssiin 6,94€.

Minkäänlaista varmuutta paremmasta suunnasta ei vielä ole, mutta yhtiö sopii hyvin riskipitoiseen strategiaani. Potentiaali on suuri, ja myös riskit ovat suuria. Uskon kuitenkin mahdollisuuteen saada osakkeelle jonkinlaista tuottoa lyhyellä tähtäimellä.

 

Tämä kirjoitus ei ole sijoitussuositus, eikä sen perusteella tule tehdä minkäänlaisia sijoituspäätöksiä. Jokainen tekee omat ratkaisunsa omalla vastuullaan.