Lasinjalostuskoneita valmistava Glaston tuplasi kokoluokkansa isolla yrityskaupalla. Sekä Glastonin, että ostettavan Bystronic glassin viime vuoden liikevaihto oli noin 100 miljoonaa euroa.
Vielä alkuvuodesta uutiset yrityskaupasta saivat Glastonin kurssin nousuun, mutta nyt kun osakkeenomistajilta alettiin kerätä rahaa osakeannissa, niin kurssi painui alas jopa viiden vuoden pohjiin. Mistä tässä on kyse?
Glaston lyhyesti
Tässä esittely Glastonista yhtiön omin sanoin:
Ennen yrityskauppaa Glastonin ydinosaamista oli lasin lämpökäsittely, eli karkaisu ja laminointi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lasista tehdään turvalasia, joka ei rikkoutuessaan mene teräviksi palasiksi.
Bystronicin oston myötä tarjonta laajenee rakennusten eristyslaseihin, sekä ajoneuvojen lasien esikäsittelyyn.
Strategia
Glaston haluaa pysyä lasinjalostuksen teknologiajohtajana, joten se panostaa vahvasti tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Digitalisaation ja teollisen internetin kautta ollaan menossa kohti täysin automaattisia etävalvottavia tuotantolinjoja.
Uusien laitetoimitusten lisäksi suuri asennettu laitekanta tarjoaa potentiaalia vanhojen tuotantolinjojen huoltopalveluihin ja modernisaatioon.
Glastonin strategiaan on kuulunut joistakin heikosti kannattavista ei-ydinliiketoimintaan liittyvistä toiminnoista luopuminen. Työkaluliiketoiminta myytiin 2018, esikäsittelyliiketoiminta Pohjois-Amerikassa 2017, ja esikäsittelyliiketoiminta Euroopassa 2015.
Markkinatilanne
Glaston toimii markkinoiden yläsegmentissä teknologia- ja markkinajohtajana. Glaston ei siis kilpaile Kiinalaisten halpavalmistajien kanssa. Huippulaatuisilla tuotteilla vastataan koviin vaatimuksiin lasin optisessa laadussa ja kestävyydessä, jalostuskoneiden kapasiteetissa, käytettävyydessä ja palveluiden saatavuudessa.
Lasin kysynnän odotetaan kasvavan 3-5% vuodessa ja älylasin 12-15% vuodessa. Kasvua ajaa mm. kaupungistuminen, autojen määrän lisääntyminen, sekä aurinkoenergian käytön lisääminen. Turvalasin kysyntää kasvattaa myös rakennusmääräysten kiristyminen.
Glaston tavoittelee markkinoita nopeampaa kasvua. Keinoja kasvun saavuttamiseksi esiteltiin pääomamarkkinapäivässä.
Yrityskauppa
Glastonin markkina-arvo oli alkuvuodesta 80M€ paikkeilla, kun yhtiö päätti ostaa sveitsiläis-saksalaisen Bystronic glassin 68M€ hintaan. Kauppa oli siis Glastonin kokoluokkaan nähden todella iso.
Bystronicin ostaminen vaikuttaa kuitenkin kaikin puolin erittäin järkevältä kaupalta. Kauppahinta oli varsin kohtuullinen kaikilla mittareilla. Yhtiöt tuntuvat olevan täydellinen pari. Toiminnot täydentävät hienosti toisiaan.
Tässä pari kaaviota, joista näemme, mitä lasinjalostusketjun vaiheita yhtiöiden tarjoamat kattavat arkkitehtuuri- sekä ajoneuvo- ja näyttösegmenteissä.
Lasinjalostusteollisuudessa on tyypillistä, että tuotantolinjalle joudutaan hankkimaan koneita jopa 10-15 eri toimittajalta. Aiempaa kokonaisvaltaisempi tarjonta yhdeltä firmalta on sekä asiakkaan että toimittajan kannalta hyvä asia. Asiakas saa integroidun kokonaisuuden, ja toimittaja saa tehtyä kerralla isomman kaupan. Pienempi määrä eri toimittajia helpottaa jatkossa myös laitteiden huoltoa.
Kaupasta syntyy synergioita esimerkiksi hallinnosta, markkinoinnista, logistiikasta ja palvelupisteiden yhdistämisestä. Glaston arvioi synergioiden olevan 4M€ vuodessa 2021 mennessä. Synergioiden saavuttamiseen liittyviä investointeja tehdään noin 7-8M€ lähinnä vuonna 2019.
Kauppa myös vähentää Glastonin riippuvuutta rakennussektorista, koska Bystronicin oston myötä ajoneuvoteollisuuden osuus liikevaihdosta kasvaa.
Miksi kurssi sitten laskee?
Oman arvioni mukaan kurssilasku johtuu yrityskaupan suhteellisesti huomattavan suuresta koosta. Ei ole ihan läpihuutojuttu kerätä 80M€ arvoisen firman omistajilta rahoitusta näin suureen kauppaan.
Katsotaanpa kuinka paljon rahaa kerättiin, ja paljonko osakemäärä kasvoi:
-Osakemäärä maaliskuussa (käänteisen splitin jälkeen) 38.726.627 kpl
-Suunnattu anti huhtikuussa 7.407.405 kpl * 2,025€ = 15M€
-Merkintäoikeusanti 38.313.595 kpl * 0,89€ = 34M€
-Osakkeiden kokonaislukumäärä 27.06.2019 alkaen 84.289.911 kpl
Lisäksi osakemäärään on vaikuttanut Evli Awardsin hallussa olleiden 157.716 osakkeen mitätöinti.
Yhteensä rahaa kerättiin siis 49M€. Loput yrityskaupasta rahoitetaan lainalla.
Kun rahaa kerätään näin suurella merkintäoikeusannilla, niin osakekurssi alkaa helposti painumaan alas. Tämä johtuu siitä, että merkintäoikeuksiin syntyy myyntipainetta, kun kaikki eivät niitä kokonaisuudessaan halua tai pysty käyttämään. Eihän voida olettaa, että jokainen osakkeenomistaja noin vain lähes tuplaisi omistuksensa.
Kun merkintäoikeuden hinta painuu, niin se laskee tietenkin myös osakekurssia, koska silloin osakkeenomistajan kannattaa myydä omistuksensa, ja ostaa tilalle merkintäoikeutta. Kovimmat pelurit shorttasivat osaketta, koska shortit sai suljettua riskittömästi ostamalla halpaa merkintäoikeutta, ja merkkaamalla sitten annista osakkeita.
Älylasi
Nyt päästäänkin siihen aiheeseen, jonka takia alun perin kiinnostuin Glastonista.
Älylasilla tarkoitetaan sellaista lasia, johon on lisätty uusia aktiivisia ominaisuuksia. Lasia pystytään esimerkiksi tummentamaan sähköisesti, lasiin voidaan asentaa läpinäkyvä näyttö, tai lasi voi kerätä aurinkoenergiaa.
Glaston on perustanut Emerging Technologies -yksikön, jossa se kehittää näitä tulevaisuuden toimintoja. Potentiaali on aivan huikea.
Lähimpänä kaupallistamista on Heliotropen kehitettämä tummennettava älylasi, NanoEC, jolle Glaston suunnittelee ja valmistaa tuotantolinjat. Ensimmäinen tilaus on yhtiöiden arvion mukaan tulossa jo vuoden 2019 aikana.
Tuote vaikuttaa kaikilta ominaisuuksiltaan erittäin kiehtovalta:
Älylasissa puhutaan huomattavasti kalliimmista tuotantolinjoista, kuin tavallisessa lasissa. Tilaus olisi siten Glastonin kannalta merkittävä.
Lue täältä lisää Heliotropen älylasista.
Ohjeistus ja suositukset
Glaston kertoo ohjeistuksessaan seuraavaa:
”Yhtiö arvioi yrityskaupan olevan luonteeltaan tulosta parantava, myös vertailukelpoisen osakekohtaisen tuloksen osalta verrattuna tilanteeseen ilman yrityskauppaa.”
”Yhtiö tulee antamaan tietoa konsernin koko vuoden 2019 näkymistä myöhemmässä vaiheessa.”
”Osa Glastonin vuoden 2018 lopussa saaduista tilauksista toimitetaan vuoden toisella puoliskolla, siirtäen liikevaihtoa ja liiketulosta normaalia myöhemmäksi.”
Ymmärtääkseni tämä tarkoittaa:
-Alkuvuosi on heikko, kun tilauksia siirtyy H2 puolelle
-Tarkempi ohjeistus loppuvuodelle annetaan Q2-raportin yhteydessä
-Jatkossa tullaan tekemään parempaa tulosta yrityskaupasta johtuen
Analyytikot ovat antaneet Glastonille positiivisia suosituksia. Inderesin tavoitehinta on kirjoitushetkellä 1,70€ ja OP:n 1,50€. Nousuvaraa on reilusti nykyisestä 1,29€ kurssista.
Arvostus
Vuonna 2019 yrityskaupasta tulee kuluja, jotka painavat tuloksen luultavasti lähelle nollaa. Arvostusta kannattaakin katsoa ensi vuoden numeroilla.
Inderesin ennusteilla 2020 kertoimet ovat P/E 9,4; EV/EBIT 8,1; P/B 1,1; P/S 0,4; osinkotuotto 7,8%.
Arvostus vaikuttaa hyvin kohtuulliselta, mutta ennusteisiin toki liittyy aina epävarmuutta. Hyvässä skenaariossa osakkeessa on kuitenkin reilusti nousuvaraa jo lyhyelläkin tähtäimellä.
Yhteenveto
Glastonin osakekurssi on oman käsitykseni mukaan painunut täysin merkintäoikeusannista johtuvan myyntipaineen takia, eikä minkään yhtiön liiketoimintaan vaikuttavan syyn takia. Siksi näen kurssilaskun ostopaikkana. Uskon kurssin palautuvan pikkuhiljaa ylöspäin.
Tarkan tulosohjeistuksen puuttuminen ja mahdollinen heikko Q2 ovat olleet jo tiedossa ennen kurssidippiä, mutta lisäävät toki epävarmuutta tällä hetkellä. Positiivisena singaalina hiljattain uutisoitiin erittäin suuresta eristyslasilinjan tilauksesta.
Bystronicin ostaminen on mielestäni erittäin positiivinen uutinen. Uskon että kauppa tulee luomaan huomattavaa lisäarvoa omistajille, ja parantamaan osakekohtaista tulosta vuodesta 2020 eteenpäin.
Lisätietoa ja esityksiä
Videoesittely Glastonista ja Bystronicin ostosta
PDF-esitys Bystronicin ostosta
Inderesin yhteenveto pääomamarkkinapäivästä
Omistan itse huomattavan määrän Glastonin osakkeita. Tämä on mielipidekirjoitus, eikä missään tapauksessa ole sijoitussuositus. Jokainen on itse vastuussa omista sijoituspäätöksistään.
OsakeKeisari 