Helsingin pörssin tuotto

Tässä tarkastellaan sijoittajan saamaa nimellistuottoa Helsingin pörssistä. OMX Helsinki Cap GI -tuottoindeksi kertoo pörssin kokonaistuoton osingot mukaanlukien.

Kyseessä on painorajoitettu indeksi, jossa yksittäisen yhtiön maksimipaino on 10%. Indeksiä on laskettu vuoden 1991 alusta alkaen, jolloin sen pisteluku oli 1000. Taulukon lukema on indeksin arvo vuoden lopussa.

Keskimääräinen vuosituotto 28v ajalta on ollut 10,65%. Mediaanituotto 14,37%. Nämä luvut sisältävät kurssinousun sekä osinkotuoton. Laskelmassa on kyseessä nimellistuotto, eikä siinä ole huomioitu inflaatiota tai veroja.

Osakesijoittajan kannattaa muistaa, että pörssiosakkeiden vuosittaiset tuotot vaihtelevat todella suuresti, joten lyhyen tähtäimen sijoitukset ovat riskisiä. Pitkällä aikavälillä saat kuitenkin todennäköisesti mukavan tuoton sijoituksillesi.

Advertisement

Metsäyhtiöt vertailussa

Helsingin pörssistä löytyy kolme suurta metsäyhtiötä: UPM-Kymmene, Stora Enso, ja Metsä Board.

UPM ja Stora Enso kuuluvat Suomen suurimpiin yhtiöihin niin liikevaihdolla, tuloksella, kuin myös henkilöstömäärällä mitattuna. Metsä Board on näihin jättiläisiin verrattuna hieman pienempi, mutta kuuluu kuitenkin edellä mainittujen tavoin Helsingin pörssin Large Cap -listalle sekä OMXH25 -indeksiin. Alla 2017 luvut yhtiöiltä.

Metsä_logot_1

 

Historia

 

Metsäyhtiöt ovat viime vuosina olleet hurjassa vedossa. Paperin kysynnän laskemisen ja finanssikriisin aiheuttaman romahduksen jälkeen yhtiöt ovat onnistuneet uudistumaan ja parantamaan tuloksiaan vuosi toisensa jälkeen.

Yhtiöiden kurssit sekä arvostustasot ovat myöskin olleet kovassa nousussa. Tässä kurssigraafit viimeisen viiden vuoden ajalta.

4T_kurssivertailu

Metsäalan lähihistoriasta tarkemmin kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Inderesin podcastia aiheesta:

https://soundcloud.com/inderes/inderespodi-jakso-9-mika-ohjaa-metsayhtioiden-liiketoimintaa

 

Tuotealueet

 

Digitalisaation vähentäessä painopaperin tarvetta yhtiöt ovat suunnanneet toimintaansa enemmän kartongin, sellun ja erilaisten biotuotteiden valmistamiseen. Kartonkia tarvitaan kuluttajatuotteiden pakkauksiin, ja sellua pehmopaperin valmistamiseen.

UPM on yhtiöistä eniten riippuvainen paperista, kun taas Metsä Board on jo lopettanut paperin valmistamisen kokonaan. Yhtiöiden tuotealueissa on muutenkin suuria eroja.

 

UPM on yksi maailman suurimmista tarralaminaatin valmistajista. Tuote päätyy esimerkiksi elintarvikkeiden etiketteihin. UPM valmistaa myös eniten vaneria euroopassa. Määrät tosin ovat todella pieniä verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Muita UPM:n toiminta-alueita ovat mm. sahatavara, energiantuotanto, biopolttoaineet, biokomposiitit ja biokemikaalit.

Stora Enso tuottaa paperin lisäksi myös kartonkia ja pahvia. Kartongista tehdään myös valmiita pakkauksia kuluttajatuotteille. Stora Enso valmistaa huomattavasti UPM:ää enemmän puutuotteita, ja hieman enemmän sellua.

Metsä Board on nykyään keskittynyt ainoastaan kartongin ja sellun tuottamiseen. Aiemmin yhtiö oli myös suuri paperin valmistaja.

 

Metsä_tuotteet

 

Tulosjulkistukset

 

Stora Enson perjantain Q2 -tulosjulkistuksen myötä metsäyhtiöiden kurssit päätyivät jyrkkään laskuun.

Metsä_kurssit

Tulos kasvoi selkeästi viime vuodesta, mutta analyytikot ja markkinat odottivat vielä enemmän. Pettymyksen aiheutti huoltoseisakkien odotettua suuremmat kulut, ja kommentit puunhankinnan haasteista.

Tällä hetkellä sellun ja paperin hinnat ovat nousussa, joten nyt on juurikin se aika, kun metsäyhtiöiltä odotetaan kovaa tulosta. Osakkeiden melko kireissä arvostustasoissa ei ole varaa pienillekään pettymyksille.

UPM julkistaa tuloksensa tiistaina 24.07. ja Metsä Board seuraavan viikon torstaina 02.08.

 

Osakkeiden arvostus

 

Tässä yhtiöiden kuluvan vuoden ennusteet:

Ennusteet

Tärkeimmät tunnusluvut:

Arvostus.png

Tavoitehinnat ja potentiaali:

Tavoitehinnat.png

 

Omat kommenttini

 

Itse en ole juurikaan metsäyhtiöihin tutustunut enkä sijoittanut. Mielestäni vaikuttaa siltä, että paras ajankohta sijoitukselle on jo mennyt ohi, ja nyt aletaan ennemminkin olla siinä pisteessä, että yhtiöt on hinnoiteltu täyteen. Arvostuskertoimet eivät enää jätä varaa pettymyksille, ja kurssit reagoivat herkästi alaspäin, kuten Stora Enson tulosjulkistuksen yhteydessä näimme.

Paperin kysyntä voi laskea edelleen, joten se ei kuulosta kovin kiinnostavalta tuotteelta. Pakkauksiin käytettävää pahvia ja kartonkia uskon menevän kaupaksi jatkossakin, joten ne voivat olla yksi Metsä Boardin ja Stora Enson vahvuuksista. Toisaalta UPM:n biokomposiitit ja biopolttoaineet kuulostavat mielenkiintoisilta. Sellun kysyntä on hyvää etenkin Aasiassa. Sellusta valmistettavan pehmopaperin kysyntä nousee kehittyvien maiden väestön vaurastuessa. Tästä hyötyvät kaikki kolme yhtiötä.

Jos pitäisi valita sijoituskohteeksi yksi näistä yhtiöistä, niin tämän hetken arvostuksen huomioon ottaen Stora Enso vaikuttaisi kiinnostavimmalta kohteelta. Tosin meneillään olevan tuloskauden aikana kurssit ja ennusteet tulevat vielä luultavasti muuttumaan.

 

Vaikka kurssit liikkuivat juuri hieman alaspäin, niin mielestäni nyt ei kannata pitää kiirettä ostojen kanssa. Yhtiöt eivät missään tapauksessa ole tällä hetkellä halpoja.

Metsäyhtiöihin sisältyy myös riskejä. Kaikille yhtiöille tärkeän sellun kysyntä ja hinta ovat riippuvaisia etenkin Kiinan talouskasvun kestävyydestä. Tämän hetken suotuisa markkinatilanne ei välttämättä ole kestävä. Syklin kääntyminen laskuun tai kilpailun kiristyminen voivat aiheuttaa painetta yhtiöiden kannattavuuteen.

Korkea arvostus yhdistettynä syklin huippuun voivat tietää jossain vaiheessa rajua osakekurssien korjaantumista alaspäin. Mikäli metsäyhtiöiden kannattavuus ja arvostus laskisivat samaan aikaan, tulisivat osakekurssit vivulla alas. Näinhän ei välttämättä tule käymään, mutta varsinkin pitkään jatkuneen nousumarkkinan jälkeen on hyvä ottaa myös nämä riskit huomioon.

 

Rahastosijoittaja saa näitä kaikkia yhtiöitä salkkunsa OMXH25 -indeksirahaston kautta. Indeksi sisältää yhtiöitä seuraavasti: UPM-Kymmene 10,5%, Stora Enso 7,6%, Metsä Board 1,5%. Rahastoista paras vaihtoehto on täysin kuluton Nordnetin Superrahasto Suomi.

 

Käsittelen tässä kirjoituksessa yhtiöitä vain pintapuolisesti. Kirjoituksen tarkoituksena on tarjota pohjatietoa yhtiöistä kiinnostuneille. Tämä kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Ennen sijoituspäätöstä on syytä tutustua yhtiöihin tarkemmin.

 

 

Ajallinen hajauttaminen

Kannattaako aloittaa sijoittamaan, kun pörssikurssit ovat nousseet jo kauan aikaa? Pitäisikö alkaa epäillä pörssiromahduksen tuloa, ja olla varovainen osakesijoitusten suhteen?

Ei ole syytä huoleen, mikäli sijoitushorisonttisi on riittävän pitkä, ja hajautat sijoituksesi ajallisesti.

Indexi_vs_salkku_2

Moni nuorempi sijoittaja ei tule ajatelleeksi, että Helsingin pörssin yleisindeksi on lähes puolittunut 2000-luvun vaihteen huippulukemista.

Tämä kuvaaja kertoo siitä, kuinka kuukausittain samalla summalla säästävän salkku on kehittynyt vuoden 2018 alkuun mennessä, jos hän sattui aloittamaan sijoittamisen juuri ennen it-kuplan puhkeamisen aiheuttamaa pörssiromahdusta.

Salkun tuottona on käytetty Helsingin pörssin yleisindeksin mukaista keskimääräistä kuukausituottoa.

Kuvaaja esittää siis mahdollisimman huonoon aikaan avattua sijoitussalkkua. Voittoa on tullut 33,87%, vaikka samassa ajassa yleisindeksi on laskenut -45,21%. Kuinka tämä on mahdollista?

 

Jos ostat säännöllisin väliajoin samaa osaketta tai rahastoa samalla summalla, niin aina kurssilaskun jälkeen saat sitä samalla rahalla suuremman kappalemäärän. Näin ollen sinulla on aina halvemmalla ostettuja osakkeita tai rahasto-osuuksia enemmän kuin korkeampaan hintaan ostettuja.

 

Huomionarvoista on myös se, että kyseinen laskelma ei sisällä lainkaan pörssiyhtiöiden vuosittain maksamia osinkoja. Viime vuonna pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto oli noin 4%. Sijoituksen arvonnousun lisäksi kuukausisäästäjä on saanut siis lisäksi vielä vuosittain muutaman prosentin osinkotuottoa.

 

Tässä samalta ajalta OMX Helsinki Cap Gross – graafi, joka sisältää myös osingot:

OMXHCG

Eli jos osingot otetaan huomioon, niin indeksi on tuottanut vuoden 2000 maaliskuusta 194%.

Vieläkö huolettaa mahdolliset tulevat pörssin laskukaudet?

 

Sijoittajat eivät turhaan korosta ajallisen hajauttamisen tärkeyttä.

Vaikka seuraisit markkinoita ja omistamiasi yhtiöitä tarkasti, niin et voi koskaan varmaksi tietää, mihin suuntaan kurssit kehittyvät.

Kannattaa siis aina varmuuden vuoksi jakaa ostot useampiin eriin.