Ajallinen hajauttaminen

Kannattaako aloittaa sijoittamaan, kun pörssikurssit ovat nousseet jo kauan aikaa? Pitäisikö alkaa epäillä pörssiromahduksen tuloa, ja olla varovainen osakesijoitusten suhteen?

Ei ole syytä huoleen, mikäli sijoitushorisonttisi on riittävän pitkä, ja hajautat sijoituksesi ajallisesti.

Moni nuorempi sijoittaja ei tule ajatelleeksi, että Helsingin pörssin yleisindeksi on lähes puolittunut 2000-luvun vaihteen huippulukemista.

Tämä kuvaaja kertoo siitä, kuinka kuukausittain samalla summalla säästävän salkku on kehittynyt vuoden 2018 alkuun mennessä, jos hän sattui aloittamaan sijoittamisen juuri ennen it-kuplan puhkeamisen aiheuttamaa pörssiromahdusta.

Salkun tuottona on käytetty Helsingin pörssin yleisindeksin mukaista keskimääräistä kuukausituottoa.

Kuvaaja esittää siis mahdollisimman huonoon aikaan avattua sijoitussalkkua. Voittoa on tullut 33,87%, vaikka samassa ajassa yleisindeksi on laskenut -45,21%. Kuinka tämä on mahdollista?

 

Jos ostat säännöllisin väliajoin samaa osaketta tai rahastoa samalla summalla, niin aina kurssilaskun jälkeen saat sitä samalla rahalla suuremman kappalemäärän. Näin ollen sinulla on aina halvemmalla ostettuja osakkeita tai rahasto-osuuksia enemmän kuin korkeampaan hintaan ostettuja.

 

Huomionarvoista on myös se, että kyseinen laskelma ei sisällä lainkaan pörssiyhtiöiden vuosittain maksamia osinkoja. Viime vuonna pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto oli noin 4%. Sijoituksen arvonnousun lisäksi kuukausisäästäjä on saanut siis lisäksi vielä vuosittain muutaman prosentin osinkotuottoa.

 

Tässä samalta ajalta OMX Helsinki Cap Gross – graafi, joka sisältää myös osingot:

Eli jos osingot otetaan huomioon, niin indeksi on tuottanut vuoden 2000 maaliskuusta 194%.

Vieläkö huolettaa mahdolliset tulevat pörssin laskukaudet?

 

Sijoittajat eivät turhaan korosta ajallisen hajauttamisen tärkeyttä.

Vaikka seuraisit markkinoita ja omistamiasi yhtiöitä tarkasti, niin et voi koskaan varmaksi tietää, mihin suuntaan kurssit kehittyvät.

Kannattaa siis aina varmuuden vuoksi jakaa ostot useampiin eriin.

 

 

Evli Suomi Pienyhtiöt B (2018 päivitys)

Kirjoitin aiemmin Evlin pienyhtiörahastosta, joka on kiinnostava vaihtoehto suomalaisista pienyhtiöistä kiinnostuneelle sijoittajalle. Rahasto on tarjonnut historiallisesti erinomaista tuottoa, ja sisältää monia mielestäni kiinnostavia yhtiöitä.

Evli on nyt julkaissut 2017 vuosikatsauksen, josta selviää rahastojen tarkat omistusosuudet vuoden 2018 vaihteessa. Tässä taulukon muodossa Pienyhtiöt B -rahaston sisältö 31.12.2017:

2018 aikana rahastossa on tapahtunut joitakin muutoksia. Tammikuun osalta minulla ei ole tietoa muutoksista. Helmikuussa Rovion koko positio myytiin tappiolla.

Maaliskuussa Talenom tuli salkkuun uutena yhtiönä. Sanomaa lisättiin, Detection Technologyä ja Revenio Groupia kevennettiin.

Näiden tietojen valossa yhtiöt painottuvat pörssin päälistan suuriin, keskisuuriin, pieniin, sekä First North listan yhtiöihin seuraavalla tavalla:

Mukana on siis hyvin suuri määrä isoja yhtiöitä. Toivoisin edelleen Nordnettiin saataville enimmäkseen pienistä yhtiöistä koostuvaa rahastoa. Tämän toteuttaminen käytännössä voi toki olla vaikeaa. Tällä hetkellä Evlin rahasto on ainoa vaihtoehto.

Pieniä yhtiöitä suuremmalla painolla haluavalle Nordnetin asiakkaalle suorat osakeostot ovat välttämättömiä. Kyseinen rahasto toimii kuitenkin hyvänä apuna hajauttamiseen.

Kiinnostavaa rahastossa on myös sen 80% lainoitusarvo Nordnetissä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ostat rahastoa tonnilla, niin saat sitä vastaan 800€ lainaa. Pienyhtiöiden lainoitusarvot ovat erikseen ostettuina usein 0-30%. Rahaston avulla saat siis salkkuusi halutessasi mukavasti vipua.

 

Tämä ei ole sijoitussuositus, eikä suositus käyttää velkaa sijoittamiseen. Jokainen on itse vastuussa omista sijoituspäätöksistään ja oman taloutensa hallinnasta.